Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

THE GAME IS ON

 
year & weather news!
Joulukuu 2018
Päivällä korkeimmillaan -2ºc, yöllä alimmillaan -10ºc
Tihkusadetta ja pilvistä, välillä auringonpaistetta. Kovaa tuulta lähes päivittäin

18.04. Uusi murha, tapahtunut Earl's Courtissa!

Lue lisää...

 
<  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Unisieppari

17.05.2019 14:40
Hugo Nichols - Hyde Park

Hugo ei yleensä ollut helposti hermostuvaa sorttia. Hän oli tottunut siihen, että muut hermostuvat hänelle nopeammin. Mutta jokin toisen olemuksessa ja käytöksessä sai tämän tuohtumaan entisestään, tosin tämä jokin oli kai lähinnä sitä, kuinka hanakasti aasialainen oli Edenin perään. Edenin, 14-vuotiaan lapsen, ja Hugon siskon. Sellainen ei käynyt päinsä missään nimessä. Lyhyempi pojista ei kuitenkaan ehtinyt tuohtumukseltaan kiinnittää huomiota aasialaisen tekemisiin, ja säikähti yllättävää ääntä ja kipua takapuolestaan. Nuorukainen ehti juuri ja juuri ymmärtää hiipparin ilmeiden pikaisen vaihdoksen, ennen kuin joutui vedetyksi ihan liian lähelle toista poikaa. No, ainakin Eden oli todennäköisesti jo kotona, jos mitään liian hämärää jengiä ei olisi sattunut vastaan. Ja tyttö oli muutenkin nopea juoksija.
"Sä haiset aika pahasti alkoholilta", Hugo huomautti ja yritti pyristellä kauemmas aasialaisesta, jonka mielessään nimesi Hulkpojaksi. Ja sitten hänen suunsa kävi nopeammin kuin ajatuksenkulkunsa.
"Ainakaan mun menosuunta ei oo vanha rikas pervo, toisinku ilmesesti sun ", hän vastasi takaisin ja pyrki koskemaan olkaansa, johon Hulkpoika onnistui tönäisemään. "Sun kannattais mennä selvittämään päätäs tai jotain, sä et oo kovin selvänä."

Nimi: Malluuw

17.05.2019 14:08
//Hui, K18//

Vincent Newtown - Mayfair, Vincentin asunto

Hymähdin nauttien kuinka Zach näykki korvannipukkaani, se tuntui itseasiassa erilaiselta, varsin hyvältä.
Hymisin ja annoin pienen virneen sulautua kasvoilleni hyväillessäni Zachin liikkuessa samalla tuon pakaroita.
Hetken aikaa toisen hitaasti liikkuminen tuntui hyvältä, mutta aiemman nopean tahtimme takia kehoni alkoi pian vaatia jo lisää vauhtia.
"Kehosi tekee minulle niin kuuman olon, että minusta tuntuu että voisit lisätä vauhtia." Kerroin Zachille ja siirsin käteni jo sivelemään toisen kylkiä.

Nimi: Dei

17.05.2019 13:13
Gyeong Damion Huang - Hyde Park

Gyeong ei ottanut kuuleviin korviinsa, mitä hänen edessään oleva poika sanoi hänelle. Ruskeat silmät tuijottivat loittonevaa tyttöä. "Vihaan katsoa sun menevän, mut tykkään katsoo, kun sä lähdet!" Vaaleahiuksinen poika huusi tytölle hymyn noustessa toisen huulille. Ruskea katse kääntyi ruskeahiuksiseen poikaan. Katse oli hyytävän kylmä. Ruskea hiuksinen puhui taas sillä äänensävyllä, mitä aasialainen ei voinut sietää. Kuitenkin ilkikurinen ja ehkä hieman flirttaileva virnistys kohosi kännisen nuoren huulille. Gyeong nosti kätensä ja läimäisi suurehkolla voimalla edessä olevan pojan takamusta(?) Läpsäisystä kuului kauhea ääni(?) Aasialainen kohotti tummia kulmiaan ja vinkkasi silmäänsä leikkisästi. Kuitenkin naama suli totiseksi ja Gyeoning iso käsi tarttui lyhyempää poikaa rinnuksista ja veti itseensä päin niin, että heidän nenät olivat lähes kosketuksissa toisiinsa(?) "Tolla perseellä heterokin kääntyy homoksi. Tiiäks sä, mikä on 36 hampainen ja pitää Hulkin kurissa? Mun vetoketju." Vaalea hiuksinen leperteli lyhyen pojan korvaan. Lepertely kuitenkin muuttui olan tönäisyyn ja haukkumiseen. "Sun näkösellä pojalla ei oo muuta tulevaisuutta kuin olla rikkaiden, vanhojen miesten lelu!"

Nimi: Tiuhti

17.05.2019 12:51
Jamie Hayes | Sairaala

"Ehkä on sitten ihan hyvä jos tuun teille silloin", Jamie totesi viattomasti virnuillen toisen uuden vuoden kommentille ja katsahti tähän. "Pitää vahtia ettet mee enemmän rikki.
Poika naurahti ja liu'utti katsettaan ovista toiseen. Niistä olisi hyvin saattanut kurkistaa pienestä ikkunasta, mutta uteliaisuudesta huolimatta Jamie ei tehnyt niin. Vaikka olisikin ollut mielenkiintoista nähdä millainen henkilö toisella puolella oli, se tuntui epäsopivalta.
"Luota vaan, vaikka ei täällä tosin mitään ihmeellistä nähtävää ole, sairaalassa kun kerran ollaan", Jamie sanoi hetken päästä ja hymähti. Mielenkiintoisinta taisi tosiaan olla vain toiset potilaat ja arvailu, mitä sairauksia tai vikoja heissä saattoi olla.
"Me ei olla vielä syöty", Jamie sanoi kuin olisi myöntänyt jonkun tosi itsestäänselvän asian. Katse kääntyi uudestaan toista kohti. "Pitäiskö meiän viimein?"
Sairaalassa oli ihan varmasti joku paikka, josta saisi syötävää. Ja sitähän he pikku hiljaa tarvitsivat.

Anthony Dawson | Belgravia

Vesilasi ojennettiin samalla mitalla takaisin härnäilevälle naiselle ja Tony hymähti.
"No tietysti, höyhenen kevyt", hän myönsi, ja virnisti vähän leveämmin Bellan toiselle lauseelle. Vai oli Cliff päässyt heti häntä kantelemaan.
"Ai jaha, ottiko ihan syliin?" Tony virnisti, mutta ilme pehmeni nopeasti. "No ei, kiitokset hänelle siitä. Mukavampi täällä oli herätä kuin kovalla lattialla rappukäytävässä."
Tonyn katse siirtyi vähitellen naisesta selkänsä takana tapittavaan kissaan, joka vain tuijotti häntä epäluuloisesti. Mies ojensi varovaisesti kättään eläimelle haistettavaksi, mutta otus siirtyi vähän kauemmas ja jatkoi vain tuijottamista.
"Jaa hän onkin vähän ujompi tapaus", Tony hymyili ja vei kätensä takaisin. Hän antaisi kissan omin tahdoin tulla tutustumaan kun oli valmis sellaiseen. Saattoihan mies olla myös vähän oudon näköinen ruhjeisine kasvoineen.
"Mitä sille tyypille muuten tapahtui?" Tony kysyi vielä Bellalta.

Calvin Riddle | Monarch

Kaiken sen hässäköinnin jälkeen Calvin oli päässyt jatkamaan töitään tavalliseen tapaan. Hän pysytteli yökerhon puolella, tarjoili juomia ja juorusi työkaverinsa kanssa.
Ilta sujui taas ihan normaalisti, vaikkakin yhdessä vaiheessa Cliff ravasi portaat alas ja tuli ilmoittamaan, että koko paikka olisi hetken aikaa työntekijöiden vastuulla. Calvin ei kysellyt enempää, mikä kiire toisella jonnekin oli, vaan käsi sydämellä vannoi, että Monarch olisi pystyssä vielä miehen palattuakin. Cliff vakuutteli että oli syytäkin olla, ja lähti sitten menemään.

Puoli tuntia kului ja alakerran menokin jatkui suht rauhallisesti. Melua ja ihmisiä oli kyllä aiempaa enemmän, mutta mitään konflikteja ei syntynyt. Calvin vilkaisi kelloa ja mietti, olikohan Cliff tullut jo takaisin.
"Käväsen ylhäällä", poika tokaisi toiselle baarimikolle, ja saatuaan myöntävän päännyökkäyksen osakseen hän nakkasi rätin olaltaan pöydälle ja suuntasi portaikolle.

Yläkerrassa ihmiset kilistelivät lasejaan ja juttelivat hyväntuulisina. Calvin jäi vielä portaiden yläpäähän seisomaan ja antoi katseen käydä koko huoneen läpi. Cliffiä ei kuitenkaan näkynyt ja nuorukaisen otsa rypistyi hieman. Mihinkähän pomo nyt oli luikkinut?
Seuraavaksi silmiin osui tummahiuksinen tyttö (Reed), joka näytti jollakin tapaa siltä kuin ei olisi tiennyt, mitä tämän pitäisi tehdä. Calvinilla oli uskomattoman hyvä muisti Monarchissa käyvien ja käyneiden asiakkaiden suhteen, mutta tämä henkilö oli täysin vieras. Niimpä nuorukainen unohti Cliffin kokonaan ja askelsi tämän uutukaisen luokse.
"Sä et ookaan tuttu naama täällä", hän totesi ja väläytti heti perään hurmaavimman hymynsä. Silmät kävivät tytön päästä varpaisiin läpi. "Sut mä kyllä muistaisin."

Nimi: Unisieppari

17.05.2019 10:54
Hugo Nichols - Hyde Park

Ensivaikutelma uudesta pojasta ei muutenkaan ollut mikään erityisen hyvä, mutta aasialaisen Edeniä kohden osoittama katse ei erityisemmin herättänyt positiivisia tuntemuksia Hugossa. Ensin poika hieman ajatteli veljenä olevansa vain ylihuolehtivainen ja hermostunut hämärästä ja pimeästä illasta, mutta kun vaaleahiuksinen näki toisen kasvoille nousevan hymyn, alkoivat päänsisäiset varoitussireenit näyttämään vilkkua. Huudahdus takin lainaamisesta sai Hugon melkein pysähtymään ja hengittämään hetken rauhallisesti, mutta hieman ahdistuneena totesi, ettei sitä pystyisi tai edes ehtisi tehdä; huoli siskosta oli ihan liian suuri. Eden itse reagoi huudahdukseen vain vilkaisemalla taakseen ja lähti sitten juoksemaan kauemmas veljestään ja hiipparista.
"Ei se halua, jätä se rauhaan", Hugo tuhahti vähän närkästyneenä ja vilkaisi aasialaispoikaa kulmat kurtussa. "Mä en tiiä mikä sulla on ja onko sulla kaikki okei, mut eikö sulla olis jotain muuta tekemistä?" Poika ei tarkoittanut sanoillaan mitään pahaa, muttei ehtinyt myöskään keskittyä siihen, että saisi ne ulos suustaan mahdollisimman rauhanomaisella tavalla. Eikä Hugoa oikeastaan edes kiinnostanutkaan se, hän halusi vain olla hukkaamatta Edeniä ja päästä siskonsa kanssa rauhassa ja turvassa kotiin.

Nimi: Lehw

17.05.2019 10:11
Sparrow Jenkins | Fitzrovia, Harleyn asunto

Ei sitä varmaan suihinoton ollut tarkoituskaan sattua. Enemmän Sparrow oli huolissaan siitä, oliko Harley kokeillut ensimmäistä kertaa alla olemista humalapäissään ja huonoilla tiedoilla. Tai no mistäs hän tiesi, miten informatiivista opetusta poika oli äsken osakseen saanut. Kaikki tuntui kuitenkin olevan sillä saralla hyvin, joten ehkä ei ollut syytä huoleen.
Sparrow parkkeerasi, mutta jätti moottorin käyntiin siksi aikaa, että käytäisiin läpi seuraava toimintasuunnitelma. Ja poika osasi vedellä oikeista naruista.
"Kahvia?" pääsi miehen suusta ennen kuin hän ehti itseään estää. Oih, kupponen tekisi kyllä hyvää tähän väliin, vaikka todennäköisesti hän sitten valvoisi koko seuraavan yön. Vaikka olikos sillä niin väliä. "Ei minulla ole parempaakaan tekemistä, joten miksipä ei."
Niinpä auto sammutettiin ja molemmat tekivät lähtöä Harleyn asunnolle(?).
Sisätiloihin päästessä Sparrow ei voinut olla kauhistelematta jälleen paikan siisteyttä, sillä hänen oma kämppänsä oli roskalava Harleyn asunnon rinnalla. Mies tunsi itsensä vähän liian likaiseksi ollakseen tervetullut tällaiseen paikkaan, mutta riisui kuitenkin kenkänsä siististi eteiseen, jottei olisi levittänyt hiekkaa ympäri ämpäri lattioita.

Nimi: Helena

16.05.2019 22:14
Reed Sinclair | Monarch

Tulevalla työpaikalla vieraileminen tuskin tulisi ensimmäisenä mieleen vapaaillan aktiviteetiksi, Reedillä vain ei ollut mitään muuta mielessään. Haastattelussa hän ei ollut päässyt näkemään Monarchia aukioloaikana, milloin uteliaisuudella oli ollut etulyöntiasema muihin illan vaihtoehtoihin verrattuna. Ainakin hän pääsisi näkemään ja myös itse kokemaan, millainen hänen tuleva työpaikkansa oli.
Sisustukseltaan Monarch oli jo tehnyt vaikutuksen päiväsaikaan, illan tunnelma vain nosti vaikutelmaa entisestään. Ovella ja narikassa nopeasti tavatut työntekijät vaikuttivat mukavilta. Reed päätti kuitenkin pitää tulevan työntekijän tittelinsä vielä salassa ja esiintyä pelkkänä asiakkaana ainakin alkuun - pienessä hämmennyksen aikaansaamisessa ei ollut mitään pahaa hänen mielestään. Virallisesti töiden parissa hän tekisi ensimmäisen päivänsä tai oikeastaan iltansa Monarch’ssa vasta myöhemmin.
Narikasta selvittyään Reed jäi vielä hetkeksi sivummalle seisomaan antaen katseensa kiertää baarin yläkertaa. Sen hän oli jo aikaisemmin nähnytkin, alakerran yökerhoa hän ei ollut vielä päässyt tutkimaan, mutta sille löytyisi illan aikana vielä oma hetkensä - luultavasti aika pian jo. Jos Reed törmäisi häntä haastatelleeseen baarin omistajaan, Clifford Wymaniin, jos Reed muisti nimen oikein, kenties hän voisi pyytää esittelykierroksen järjestämistä jo sinä iltana. Sitten ei tarvitsisi tulla töihin niin, että olisi heti eksyksissä.

Nimi: Silver

16.05.2019 21:30
Roger Brad Miller - Kensington

Brad vastasi pahoitteluuni kuta kuinkin niin kuin olin ajattellutkin ja hymyilin vähäsen hänen suuntaansa katsahtaen. Päätin yrittää vastaisuudessa vielä enemmän vältellä valehtelua pikkuveljelle, vaikka ei se nytkään yleistä ollut.
Jutustelu jatkui siitä eteenpäin ja pääsimme jälleen vitsailemaan. Huvittunut hymy väreili huulillani pikkuveljen sanojen jälkeen.
"Haha, selkeesti", naurahdin vastaukseksi.
"Mutta eihän tähdet vois loistaa ilman pimeyttä", lisäsin virnistäen vähän.
Siinä keskustelun lomassa annoin Bradille lupauksen, jonka aioin pitää ja siihen veli kehottikin. Huumorilla maustettuna, mutta oli se nk. vakavaakin. Eikä ihme, kun tiesi mistä läppää heitettiin.
"Saanko pahankin rangaistuksen jos unohdan pitää sen?" heitin vitsilläni.
Päätimme jatkaa kesken jäänyttä elokuvaa ja pikkuveli tiedusteli, halusinko hänen kelaavan filmiä hetkeen ennen torkahtamistani. Pudistin päätäni.
"Ei tartte. En usko jääneeni mistään elämää tärkeämmästä paitsi", lausahdin ja pikkuveli varmaan kertoisi tapahtuneet jos kokisi sen tarpeelliseksi. Siispä jatkaisimme leffan katsomista siitä mihin Brad oli pausettanut.
Puhuminen jäi vähäiseksi tämänkin elokuvan aikana(?), mitä nyt vähän ehkä kommentoin, kuten aikaisempaakin elokuvaa. Mutta mikäli jotain isompaakin juteltaisiin, ei se haittaisi, vaikka olinkin kiinnostunut seuraamaan ruudun tapahtumia.
"Tää oli kyllä hyvä", lausahdin pieni hymy huulillani pikkuveljeen katsahtaen kun elokuva päättyisi.
"Otetaanko seuraava?" jatkoin kysymyksellä. Minun puolestani voitaisiin.

Nimi: Dei

16.05.2019 16:37
Gyeong Damion Huang - Hyde Park

Ruskea hiuksinen poika kurtisti kulmiaan itseään lyhyemmän pojan sanoista. Kaksikon olisi pitänyt pistää enemmän vaatteita päälle jos heillä nyt oli kylmä. Kylmä katse siirtyi kohti tyttöä, joka kiirehti edessä päin. Tyttö oli ihan söpön näköinen. Tytön mustat hiukset kiilsivät pienessä valon hohteessa ja ne laskeutuivat sievästi tytön pienille rinnoille. Kaksikko oli varmaankin sisaruksia, sillä molemöien kasvonpiirteet muistuttivat toisiaan. Hymy kohosi jälleen Gyeongin huulille. "Hei typy! Jos sul on kylmä voin lainaa mun takkii!" Huusi nuorukainen tytölle. Poikaa vieläkin närkästytti tytön veljen äänensävy, mutta antoi sen vielä olla. Jos toinen sanoisi samalla sävyllä jotain muuta Gyeongille, poika saisi tuntea sen poskessaan.

Nimi: Unisieppari

16.05.2019 16:11
Hugo Nichols - Hyde Park

Hugo olisi pysähtänyt siihen paikkaan jonkun tullessa heidän peräänsä ja puhumaan, jos Eden ei olisi itsepintaisesti päättänyt jatkaa etenemistään yhtään hidastamatta. Ja poika ei halunnut sisarensa kiirehtivän liian nopeasti pois hänen näköpiiristään, joten tyytyi vain hidastamaan hetkeksi.
"Onko sulla jotain asiaa meille? Täällä on vähän vilponen niin arvaa kuule kaksi kertaa et halutaanko me jäädä ulos jäätymään vai mennä sisälle lämpimään", Hugo sanoi nopeasti ja hätkähti vähän toisen koskettaessa hänen olkapäätään. Se sai Hugon taas harppomaan taakse vilkuilevan Edenin perään, mutta toista poikaa vähän lyhyempänä hän todennäköisesti ei pääsisi liian kauas tämän ulottumattomiin. Eden pysytteli mahdollisimman kaukana heidän perässään tulevasta pojasta, eikä sanonut veljelleen mitään, vaikka Hugo vähän yrittikin vilkuilla pikkusiskoaan päin saadakseen tältä jonkinlaista varmistusta edes johonkin. Ei poika osannut sanoa mihin, mutta ei sillä oikeastaan ollut väliä.

Nimi: Dei

16.05.2019 15:59
Gyeong Damion Huang - Hyde Park

Gyeong nopensi askeliaan huomatessaan kaksikon kävelyn nopeentuvan. Isojen jalkojensa ansiosta poika sai välimatkaa kiinni sen verran, että kykeni näkemään parivaljakon selkeästi. Poika mietti hetken aikaa, miten saisi kaksikon huomion. Lopulta hän päätyi vain ilmoittamaan itsestään äännekkästi. "Hei! Mihin teillä kahella on noin kiire?" Gyeong murahti. Kaksikon ja pojan välimatka lyheni lisää(?) Nuorukainen kykenisi jopa ehkä koskettamaan, jos niin haluaisi(?)

Nimi: Unisieppari

16.05.2019 15:44
Hugo Nichols - Hyde Park

"'Meillä alkaa olla kiire' vai miten sä juuri sanoitkaan. Pistä se kamera pois."
"Miksi?"
"En luota suhun sillon kun en tiedä mitä kuvaat."
Hugo käänsi kameransa linssin Edeniä kohti, joka piilotti kasvonsa käsiensä taakse ja pyysi veljeään lopettamaan. Poika lopulta suostui jättämään kameransa taas rauhaan ja pyyteli sisareltaan puolivillaisesti anteeksi. Ei Hugo pahaa tarkoittanut, ja myös Eden tiesi sen. Ja täytyihän sitä välillä saada vähän jotain kitkaa aikaan, vaikka väkisin. Aina toisinaan tuli vain sellainen... tunne, joka käski tekemään niin.
"Onko sulla jo kuinka kylmä?" vaaleahiuksinen poika kysäisi ja yritti olla välittämättä etäisesti tutun näköisestä, hoipertelevasta pojasta kauempana. Tämä oli kai lähtenyt viettämään viikonloppuiltaa omalla tavallaan rattoisasti.
"No, en mä tässä ehkä hypotermiaan kuole", Eden aloitti nauraen vähän, "mutta oon mä lämpimämmässäkin ollu." Hugo hymähti rauhallisesti ja sisarukset jatkoivat matkaansa kiihdyttäen kävelemisensä vauhtia entisestään. Mitä nopeammin he olisivat sisällä, sitä nopeammin he pääsisivät takaisin lämpimään ja saapuvaa vettä pakoon.

Nimi: Dei

16.05.2019 15:32
Gyeong Damion Huang - Hyde Park

Pitkä poika käveli sorapolkua pitkin hoipertelevin askelin. Nuorella oli ollut huono päivä ja oli purkanut sen juomiseen. Nyt Gyeong yritti suunnata kohti kotia ennen kuin alkaisi satamaan, sillä taivaalla olevat pilvet enteilivät huonoa ilmaa. Hetken päästä poika kuuli kaksi tuntematonta ääntä. Hän käänsi humaltuneen katseensä ääniä kohti ja näki poijan ja tytön hahmot. Virne kohosi aasialaisen naamalle. Ehkä hän saisi pian purkaa lisää huonoa päiväänsä.

Nimi: Unisieppari

16.05.2019 15:21
Hugo Nichols - Hyde Park

Hugon ja tämän sisaren "nopea ja lyhyt" kierros Hyde Parkissa oli venynyt siihen malliin, että nopeasti mukaan otetut tuulitakit eivät oikein lämmittäneet samalla tapaa kuin aikaisemmin.
"Meidän ei kai olisi kannattanut yritä kuvata sitä jänistä noin kauaa", Eden mumisi hytisten ja kääntyi kiusoittelemaan veljeään: "et sä varmaan edes saanut siitä mitään hyvää kuvaa." Hugo naurahti siskolleen ja pudisteli päätään:
"Ehkä en, mutta mä en myöskään jäänyt silittämään sitä koiraa sadaksi vuodeksi."
"Tuo nyt on pelkkää valetta", Eden virnisti, "rapsutit sitä vielä enemmän kuin mä." Sisarukset jatkoivat toistensa hyväntahtoista nälvimistä hetken, ennen kuin Hugo nosti takaisin heitä ympäröivään puistoon. Siellä alkoi olla aika pimeää, ja tihkuttaminen alkaisi varmasti todella pian, jos hän ei säätiedotusta ihan väärin muistanut.
"Meillä alkaa olla kiire", Hugo muistutti ja yritti saada sisareensa vauhtia kiristämällä tahtiaan. Pojan katse oli kuitenkin vielä tämän nuoremmassa sisaressa, ja huolimattomana hän saattaisi hyvinkin vielä törmätä johonkuhun epäonniseen.

Nimi: E.M.

15.05.2019 19:25
Brad Miller (Brad) - Kensington, Rogerin kämppä

Hirveän usein en ollut kuullutkaan Rogerin pahoittelevan, mutta toteavien sanojeni myötä sekin siinä sitten tapahtui. Murahduksestaan huolimatta hän painotti tarkoittavansa sanojaan, ja nyökkäsin pienesti.
"Ei se mitään", vastasin perään sanallisestikin, sillä vaikka joku olisi saattanut ajatella toisen vain pahoittelevan lämpimikseen, en minä ottanut toisen anteeksipyyntöä sillä tapaa. Kyllä tiesin isoveljen tarkoittavan sitä, ja siksi kevyt hymy nousi sanojeni aikana kasvoilleni. Ja se hymy kyllä tuli pysyneeksi seuraavankin aiheen aikana, varsinkin kun toinen jakoi tuntemukseni.
Huoltani rauhoitellen Roger nimittäin sanoi, että samat sanat voisi sanoa hänelle itselleenkin ja että saisimme sitten huolehtia molemmat. Sen perään hän ehtikin jo vitsailla silläkin, mitä kouluttajat asiasta sanoisivat. Toki ihan totta se oli eikä siten vitsi, mutta vikakappaleiksi kutsumisen myötä asia muuttui mielessäni vitsiksi. Sitä kautta vitsiä olikin helpompi lähteä heittämään itsekin.
"Toiset vähän enemmän kuin toiset", sanahdinkin huvittuneena oman pääni tilaan viitaten, sillä aikalaillahan ongelmieni toteamisen jälkeen kaikki koulutukseni oli löyty jäihin.
Joka tapauksessa - olimme vikakappaleita tai emme - isoveli lupasi, että pääsisin murehtimasta asiaa. Toki sanahduksen kykeni ottamaan kahdellakin tapaa, mutta otin sen positiivisemmalla tavalla. Roger aikoisi selviytyä kaksintaistosta, ja sitä minä toivoinkin.
"Sen lupauksen saatkin pitää", sanahdinkin osin vitsilläni, sillä tiesin isoveljen kyllä tekevän parhaansa lupauksensa pitääkseen. Siten aiheessa ei ollut sen kummempaa jatkettavaa, ja myönnyin suorilta käsin elokuvan jatkamisen ideaan.
"Joo, jatketaan vain. Haluatko, että kelaan taaksepäin kohtaan missä torkahdit?" vastasin koneen puoleen huomioni laskiessani, joskin kysymykseni myötä katseeni palasi takaisin toisen puoleen. Minua ei nimittäin haittaisi katsoa lyhyt pätkä uudestaan, sillä tuskin hän kovinkaan pitkästi oli ehtinyt torkahtaa. Toki voisin jatkaa leffaa vain suoraan siitäkin, ja toisen vastauksen perään laittaisin elokuvan pyörimään sovitusta kohtaa. Tiedä sitä sitten katsoisimmeko vielä uudempia leffoja vai jättäisimmekö leffaillan siihen.

Nimi: Helena

15.05.2019 17:54
Jeffrey Coleman | sairaala

Ylös nouseminen sujui ilman suurempia ongelmia, vaikka Jev joutui ottamaan vähän tukea Jamiesta päästäkseen sängystä. Jaloilleen päästessään hän pysyi pystyssä, mutta kulki silti eteenpäin rauhallisin askelin.
“Jostain kohtaa kyynärvarresta, mutta lääkärit sai hoidettua sen. Pitää vaan uutena vuotena ottaa rauhallisemmin tän kipsin kanssa…” Jev vastasi sen mukaan, mitä nyt muisti. Hän oli ollut vielä pahimmassa kipulääkkeiden pöllyssä, kun hoitaja oli asioista kertonut, minkä takia hän ei muistanut kauhean hyvin. No, Jev saisi huomenna ennen lähtöä vielä kerran kuulla tilanteen ja ohjeet.
Jamie ohjasi Jeviä oikeaan suuntaan ottamalla terveen käden ranteesta kiinni. Nuorempi poika kuitenkin irroitti melkein yhtä nopeasti kuin oli ranteesta kiinni ottanut.
“Luotan suhun, oot kuitenkin ehtinyt jo seikkailemaan näillä käytävillä”, Jev naurahti ja lähti sitten oikealle käytävää pitkin Jamien opastamana.

Bella Russell | Belgravia

Huokaisusta päätellen Tonyn mieli rauhoittui ja mies rentoutui edes sen verran, ettei lähtenyt riehumaan ja säntäämään sohvalta ylös. Bella kääntyi sopivasti takaisin sohvan suuntaan, kun Smokey loikkasi miehen päältä takaisin sohvan selkänojalle kyttäämään uutta tuttavuuttaan. Nainen hymähti vain huvittuneena kissalleen, joka oli uskaltautunut tekemään lähempää tuttavuutta hetkeksi. Kissan luottamuksen voittaminen vaati kuitenkin vielä töitä.
Bella antoi Tonyn nousta istumaan, vaikka meinasi aluksi kehottaa toista pysymään vielä maaten. Koska miehen voimat näyttivät alkaneen palailla, Bella nipisti huulensa yhteen ennen kuin ehti sanoa mitään. Sitä paitsi, Tony osoitti olevansa oma humoorintajuinen, persoonallinen itsensä härnäämällä Bellaa heti, kun nainen oli palannut sohvan luo.
Huvittunutta pyrskähdystä ei pystynyt estämään, vaikka se jäikin hieman säälittäväksi.
“Oot kevyempi kuin miltä näytät… Eipähän tarvitse salilla käydä enää tänään”, Bella härnäsi takaisin annettuaan vesilasin ja lääkkeen Tonylle kumottavaksi. Sen sijaan, että olisi itsekin istunut alas sohvalle, Bella jäi vielä seisomaan.
“Soitin Cliffin apuun, teki sille hyvää päästä liikkumaan kerrankin”, Bella tunnusti hieman huvittuneesti hymyillen. Kaikki huoli ei ollut vielä pyyhkiytynyt pois, vaikka hän oli jo huomattavasti rauhallisempi.

Elise Lloyd | St. James | K-18

Asennon käytyä hankalaksi Emil oli joutunut ainakin toistaiseksi keskeyttämään Ellan pakaroiden puristelun. Pojan keho reagoi kosketukseen jännittymällä ja viimeisin temppu oli saanut Emilin värähtämään, mitä Ella oli arvellutkin. Ihan vain kiusatakseen ja tulevasta vihjaillen hän toisti temppunsa ja kosketti huulillaan vielä kerran pojan elintä bokserien läpi. Samaan aikaan sormet laskeutuivat bokserien reunoille ja alkoivat vetämään niitä pois pojan päältä (?).
Ella itse oli tyytyväinen aikaan saamiinsa reaktioihin. Vaikka hän pääasiassa viihtyi alempana osapuolena näissä puuhissa, joskus oli kiva nousta vähän niskan päälle. Emilille hän ei kuitenkaan myöntänyt ääneen mitään asiasta. Muuten Ellan touhut olisivat saattaneet loppua heti alun jälkeen.

Aubrey Hamilton | Chelsea

Londonin kiusoitellessa Aubreyta maalaus taidoista, tyttö näytti kieltään tälle erittäin “aikuismaisesti”. Rento nauru seurasi kertoen, ettei hän loukkaantunut. Koulun kuvataidetunneilla oli kyllä maalattu, mutta ei spraymaaleilla.
Kun London puolustautui Aubreyn härnäystä vastaan yskästä selvittyään, tyttö hymähti ja hymyili huvittuneena.
“Vaikka mä tykkään aiheuttaa isälle päänsärkyä niin jalkojen alle ottaminen kuulostaa paremmalta kuin poliisien kanssa keskusteleminen”, Aubrey naurahti ennen kuin söi oman kakkupalansa loppuun. Syömisen ohessa hän punnitsi Londonin esittämiä vaihtoehtoja.
“Mulle on oikeastaan ihan sama, mutta jos sua ei haittaa vois poiketa kodin kautta niin vaihdan ainaki vaatteet vähän huonompiin…” Aubrey ehdotti ja pelasi hieman aikaa lopulliselle päätökselle, mitä he seuraavaksi tekisivät.

Nimi: Silver

15.05.2019 16:28
Roger Brad Miller - Kensington

Lopulta päädyin sitten kertomaan unesta ja ylireagoinnistani siihen. Tai en minä uneni sisältöä avannut, kunhan mainitsin sen olevan syypää koko tähän juttuun.
Kerroin myös että haavani ei ollut lähimainkaan niin kivulias kuin olin ensin väittänyt ja Brad oli oikeassa sanoissaan. Minun ei olisi pitänyt ruveta heittämään tarinaa päästäni. En vain halunnut puhua siitä ja...no, olkoon. Purin jälleen hieman huultani.
"Mmh...sori", murahdin pikkuveljen sanoille ja työnsin hiuksiani olkapäiltä niskan taakse.
"Oikeasti", lisäsin, sanaa hivenen painottaen. Vaikka pahoittelu oli varsin lattea, tarkoitin sitä todella. Mutta kai pikkuveli sen tiesi.
Seuraavan kysymykseni aikana katseeni palasi Bradin silmiin. Ja noh, jos Brad oli huolissaan minusta, niin en sitten minä hänestä. Tai huolissaan ja huolissaan, mutta siis kuitenkin. Hän oli tärkeä minulle ja siinä se. Ja kysymättäkin tiesin aiheuttaneeni huolta Bradille, sillä tiesin olevani tärkeä hänelle. Mutta olimpa nyt silti kysynyt. Joka tapauksessa, toisen sanat saivat minutkin hymyilemään hieman.
"Suotta huolit, mutta voisit sanoa saman minullekin eli huolehditaan sitten molemmat", lausahdin ja hymyni selveni jonkin verran. Tiesin, että Bradia huoletti kaksintaisteluni, ei hänellä kai muuta syytä ollut murehtia minun puolestani.
"Kouluttajani sanoisivat nyt, että kiintyminen johonkuhun ihmiseen on vain haitaksi uralle", sanahdin ja jatkoin
"Ollaan siis vikakappaleita."
Sanojeni perään virnistin hieman ja sitten kohensin asentoani vetäen molemmat kädet jälleen laimeahkoon puuskaan.
"Mutta kohta pääset murehtimasta, lupaan sen", lausuin hetken päästä. Todellakin, minä aioin selviytä elossa minun ja Piston viimeisestä kohtaamisesta. Minun oli pakko. Mutta näitä asioita oli jo puitu niin ajatuksissa kuin sanoissa, joten.
"Jatketaanko elokuvaa?", kysäisin siis hetken kuluttua.

Nimi: pixeli

15.05.2019 14:25
Harley Wolf | Mayfair, kaupan edusta--->Fitzrovia, Harleyn asunto

En voinut olla huomaamatta miehen kulmien kohotuksia, mutta oikeasti kun mietin vointiani, tunsin itseni oikeastaan normaaliksi. Seuraaviin sanoihini Sparrow kuitenkin jo huokaisi erittäin raskaasti ja jouduin puremaan kieltäni etten olisi nauranut. Minusta tilanne oli jotenkin huvittava. En kuitenkaan uskonut Sparrowista samaa, joten oli parasta olla nauramatta. Matkamme sittemmin jatkui kohti minun asuntoani, jonne olin ehdottanut toisen suuntaavan. Ajaessaan Sparrow vielä varmisteli kertomustani. Toinen ei tainnut olla vielä sisäistänyt sitä. Nyökyttelin päätäni.
"Toinen niist miehistä oli mun ja sen toisen miehen saalis. Ne tykkäs kait leikkiä jotai roolileikkejä" totesin ja katselin ohi vilahtavia maisemia. Samalla upppouduin miettimään tapahtumia. En tuntenut edes mitään kipua, vaikka suihinotto ällöttikin minua ja sen mieluusti haluaisin unohtaa.
Sparrow sitten parkkeerasi auton suhteellisen lähelle asuntoani ja kyseli perään, että pärjäisinkö nyt varmasti.
"Ois kiva jos tulisit, mul on aika tylsää. Mul on kahviiki ja jotai ruokaa jos sul on nälkä." totesin ja hymyilin kevyesti miehelle. Kaivoin avaimen esiin esiin ja päästäisin Sparrowin ensimmäisenä sisään jos tämä siis oli tullut seurakseni. Ensiksi aikoisin kuitenkin mennä suihkuun,sillä tunsin oloni pikkaisen epämukavaksi.

Nimi: Lehw

15.05.2019 11:23
Sparrow Jenkins | Mayfair, random kaupan edusta -> Fitzrovia, Harleyn koti

Poika asetteli itsensä penkille ja muisti vielä turvavyönkin. Siitä olisi tullut kommenttia, vaikka Sparrow itse aina aika-ajoin ajeli täysin vöittä. Tällä hetkellä hän oli kuitenkin myös itse esimerkillisesti vöissä.
Harleyn ensimmäiselle kommentille nostettiin kevyesti kulmia. Tuli melko kepeään sävyyn, mutta ehkä tuo puhui totta. Seuraavalle mies olisi jo facepalmannut, ellei molemmat kädet olisivat olleen kiinni ratissa ja vaihdekepissä. Miten saattoi unohtaa, ettei pitänyt miehistä sillä tavalla? Tai no Harleyltä nyt ei yllättänyt oikein mikään - ja silti vähän väliä kaikki. Jestas tuon pojan kanssa. Niinpä myös vastaukseksi tuli lähinnä raskas huokaus.
Määränpään tullessa ilmi hän ynähti ja nyökkäsi itsekseen, minkä jälkeen Sparrow lähti suorin tein jo ajamaan kohti Harleyn asuntoa.
Jutun jatkuessa vanhemman oli keskityttävä toden teolla ajamiseen, ettei olisi hurjastellut kenenkään päältä tai päin punaisia. Vai että alkoholiakin.
"Siis sä joit kännit ja harrastit seksiä kahden miehen kanssa?" Sparrow'n oli tarkennettava. Koko juttu kuulosti niin absurdilta kuin olla ja saattaa. Lisäksi häntä huolestutti todenteolla mihin asti Harley oli mennyt jos oli. Ainakaan istuminen ei näyttänyt tukalalta(?), joten siitä oli kai pääteltävissä jotakin.

//skip//

Sparrow parkkeerasi hyväksi näkemälleen paikalle, jotta Harley pääsisi kotiinsa. Huoli ei ollut kuitenkaan automatkan aikana lähtenyt mihinkään.
"Pärjäätkö sä vai pitäskö mun tulla vähän kattoon sun perään?" hän kysyi poikaa vilkaisten. Ei miehellä tämän illan ja yön aikana ollut parempaakaan tekemistä, joten jos Harley häntä tarvitsisi, olisi hän käytettävissä.

Nimi: E.M.

15.05.2019 09:18
Brad Miller (Brad) - Kensington, Rogerin kämppä

Alkuun Roger ei tuntunut olevan halukas kertomaan, mistä kenkä puristi, ja mietin jo josko minun pitäisi vain pakottautua lopettamaan huolehtimiseni ja laittaa leffanloppu pyörimään. Onneksi en kuitenkaan tehnyt niin, sillä hetken hiljaisuuden ja tuumaustauon jälkeen isoveli avasikin asiaa enemmän.
Ja ilmeisesti kyse ei sitten ollut niin paljoa kyse kyljen kipuilusta kuin hän oli antanut ymmärtää. Sen sijaan isoveli oli onnistunut nukahtamaan elokuvan aikana ja yliregoinut näkemäänsä uneen. Sitä hän ei toki kertonut, mistä unessa oli ollut kyse, ja koko asiaa hän tuli viitanneeksi kintaalla todetessaan, että voisin unohtaa koko jutun.
"Okei", vastasin lyhyesti ja hitusen mietteliäästi taikka jopa empivästi Rogerin sanoihin. Tiedä häntä mikä uni voisi saada toisen tolaltaan, mutta en kokenut, että sitä olisin voinut lähteä häneltä tivaamaankaan. Selkeästi kun isoveli ei tahtonut puhua asiasta enempää. Tai toki sen verran, että hetken kuluttua hän lisäili antaneensa pahemman kuvan kyljensä kivusta kuin mitä se oikeasti oli. Sitähän olin hieman epäillytkin.
"Parempi niin. Mutta ei sun tarvitse keksiä juttuja. Itekin oon tehnyt enemmän tai vähemän tyhmiä juttuja", vastasin välttäen sanojeni kanssa valehtelemisen termin käyttöä. Jotenkin se vain tuntui mukavammalta, kun ei tarvinnut todeta toisen valehdelleen minulle, vaikkei vale nyt paha ollutkaan.
Siitä aihe pääsi kuitenkin siirtymään minuun, eikä valitettavasti tyhmiin tekosiini. Roger nimittäin oli tietenkin huomannut huolestuneisuuteni ja lähti sitä asiaa kommentoimaan kulmaansa hiukan kohottaen. Se saikin katseeni kääntymään pysäytettynä edelleen olevan ruudun puoleen.
"Vähän joo", vastasin sitten osin mietteliäänä, minkä jälkeen katseeni palasi Rogerin puoleen.
"Mulla kun sattuu olemaan vain yksi isoveli, niin kenestä muusta mä olisin sitten huolissani", lisäsin katseen kääntöni perään ja samalla pieni hymy kohosi kasvoilleni. Sanoissani oli toki mukana pientä huvittuneisuutta, olisin minä enemmänkin vitsiä voinut sanoihini vääntää. Jotenkin se ei vain tuntunut siihen hetkeen luontevalta.

©2019 LONDON - suntuubi.com