Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

THE GAME IS ON

 
year & weather news!
Joulukuu 2018
Päivällä korkeimmillaan -2ºc, yöllä alimmillaan -10ºc
Tihkusadetta ja pilvistä, välillä auringonpaistetta. Kovaa tuulta lähes päivittäin

18.04. Uusi murha, tapahtunut Earl's Courtissa!

Lue lisää...

 
 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Vade

20.11.2019 20:55
Siera Fullmoon
Sieran kämppä

Hugo päätti, että kaksikko lähtisi kuvaamaan heti. No sopihan se Sieralle, eihän hänen rangaistuksensa ollut yhtään niin paha kuin Hugon. Heillä saattaa olla hauskaakin kuvaamassa.
“Mä en omista kameraa, niin kai mä kuvaan kännykällä”, Siera ilmoitti. “Harmi vaan, olisin todella tahtonut viedä sut tallille.”
Siera ohjasi Hugon eteiseen, jossa tyttö alkoi pukea takkia päälle. Lopuksi hän vain heilautti hiuksiaan ja hymyili Hugolle.
“Kyllä mä sut sinne tallille jokupäivä raahaan”, tyttö sanoi.

Nimi: Unisieppari

20.11.2019 20:19
Hugo Nichols - Sieran koti

Hugo naurahti kun Siera kehotti olemaan tottumatta voittamiseen.
"Ei sitä tietenkään aina voi voittaa", poika vastasi tähän ja mietti hetken, lähtisivätkö he valokuvaamaan nyt vai myöhemmin. Lopulta hän kuitenkin päätyi siihen, että he voisivat ihan yhtä hyvin lähteä nyt.
"Mennään vaikka nyt, jos sulla ei ole mitään pahasti kesken. Voidaan kävellä vaikka johonkin puistoon tai sivukadulle, voin selittää siellä miten mun kamera toimii." Hän selosti ja oli iloinen siitä, että oli ottanut kameransa mukaan. Myös sen lisäksi, ettei Eden pääsisi poistamaan kuvia joita Hugo haluaisi säilyttää sisarestaan, kuin myös siksi ettei heidän tarvitsisi käydä Hugon kotona hakemassa sitä.

Nimi: Malluuw

15.11.2019 00:29
Daren Welch - Hackney

"Ei se mitään, onhan sekin yksi tapa antaa ensivaikutelma." Naurahdin, en minä kiusaantunut ollut, ainakaan nyt kun asia oli puheena mutta tapahtuma aikanahan se oli ollut toinen asia.
"Se oliski ollu jos oltaisi vielä tehty jotain." Heitin vitsillä, siinä olisi saanut selitellä hetken jos ei toisenkin ja varmasti olisi saman tien tullut passitus ulos, ehkä lähestymiskieltokin Jerryyn.

Saimme ostokset tehtyä ja pääsimmekin kaupasta suhteellisen pian, Jerry oli napannut pussin käteensä, kun minä puolestani toimin maksumiehenä, hyvä työnjako siis.
Kuitenkin matkan varrella palatessamme asunnolle päin huomasin itselleni liiankin tuttuja ihmisiä mikä sai minut pysähtymään aloilleni.
"Jerry.." Sanoin pysäyttäen pojan vierelleni(?) ja katsoin jätkäporukkaa.
He valitettavasti tunsivat minut ja alkoikin tuttu huutelu ja porukka alkoi lähestyä meitä, astuin Jerryn eteen lyhyempänä suojaksi, en vetäisi toista tähän mukaan.

Vincent Newtown - Bathurst Mews, katutalli

Seurasin miten Zachary lähti auton luota, loi useampaan kertaan vilkaisun minun puoleeni ja vilkutin toiselle hymisten lempeästi, hupsu.
Vilkaisin kännykästä kelloa, oli joudettava ja pian, siksi istuuduin takaisin kuskin paikalle ja suljin oven perässäni.
Käänsin autoni nokan kohti poliisilaitosta, oli joudettava ja keksittävä hyvä selitys poliisipäällikölle, onneksi olin hänen kanssaan hyvääpataa, joten ympäripuhuminen ei olisi ongelma.

Christopher Holmes - Reagent's Park

Hoksasin oitis Happyn sanoista että halaamiseen en ryhtyisi, tietäisin että siitä tulisi rumaa jälkeä.
"Hmm.. Entäpäs sinä?" Kysyin katsahtaen Happyyn, kävellessämme en ollu huomannutkaan miten lähestyimme jo asuntoani ja pysyin jo mielessäni kuvittelemaan Happyn reaktion kun tuo tapaisi unikeot, Sikikasta en olisi niin varma, kaikki tuntuivat vieroksuvan omaa sitä, no sillä voisi ainakin pitää ei toivotut vieraat kaukana, kun laittaisi oveen varoituksen hämähäkistä.

Nimi: E.M.

03.11.2019 16:13
Brad Miller (Happy) - Reagent's Park

Kurtistin kulmiani, kun Chris selosti, että aina pitäisi olla varuillaan. Miksi piti olla varuillaan? Kaikkihan oli niin kivaa eikä mitään ikinä tapahtunut. Ja jos tapahtui, niin siitäkin löytyi aina kultareunus.
Silti kuitenkin aihe pääsi vaihtumaan, ja myös Chris vaikutti kiinnostuvan ideastani! Kaikki meni siis todella hyvin ja toinen tahtoi minun kertovan itsestään ensin tai siis heti kun olisin kertonut, miten Zanea pitäisi lähestyä. Mies oli ilmeisesti saanut Zanelta turpiinsa, mikä sai hymyni hetkeksi viivaksi. Kuitenkin vain hetkeksi.
"Mä antaisin Zanelle ison halin!" keksin nimittäin sitten ideaani todella tarkoittaen. Ei Zane voisi siitä suuttua.
"Se on aina niin mytry, että sitä pitäisi piristää! Toki se joskus kirjotti, että ei halua olla tekemisissä kenenkään kanssa ja nirhaa sen joka siihen koskee, mutta ei se sitä voi tarkoittaa. Se pitää vaan saada hymyilemään ja sitten silläkin on hauskaa!" jatkoin innoissani ja tajuamatta, että todellakaan moinen ei onnistuisi Zanen kanssa.


Zachary Robertson - Bathurst Mews, katutalli

Vincent tarjoutui hakemaan minut illalla kotoa, ja en tiennyt oliko toinen utelias asuntoni näkemisestä vaiko siitä, että voisimme alustaa hommia toisissa maisemissa ennen yhteiseen kotiin paluuta. Oli asia kummin vain, se kävi minulle, samoin kuten sekin, että saisin valmistautua ennen toisen paluuta. Siis ihan ajatteli sen siististi tai hieman kaksimielisemmin.
"Kyllä rikostutkija~", vastasin toisen kuiskaavaan hymähdykseen virne omillakin huulillani. Samalla nousin jo ylös autosta, mutta ehdin silti napata perääni lähetetyn lentosuukon ja mukamas laitoin sen taskuuni.
"Nähdään illalla", vastasin sitten sanoihin antaen toiselle kuitenkin vain malttamattoman virneen lahjaksi. Antaisin omat suudelmani sitten vasta kun näkisimme uudemman kerran. Uskoin toisen nimittäin todellakin nauttivan siitä.
Autolta suuntasin kerrostalon aulaan, joskin katseeni kävi pari kertaa taakse jäävässä autossa sen myös jo lähtiessä jatkamaan matkaansa. Vatsanpohjassani tunsin perhosten lepatusta, ja sitä tunnetta en ollut tuntenut pidempään aikaan ennen Vincentin tapaamista. Osin en ollut uskaltanut edes tuntea sitä, mutta Vincentin kanssa en ollut juuri edes ehtinyt ylidramatisoida tilannetta. En ennen kuin saavuin asuntooni yksinäni, mutta asian ajattelun ja selvittämisen sijaan tungin sen vain jonnekin sivummas. Halusin nimittäin ohjeistuksen mukaisesti valmistautua, minkä tähden heti ensimmäisenä etsin iltaa varten tarpeelliset tavarat. Puolestani pitäisimme todellakin hauskaa.

Nimi: Tiuhti

02.11.2019 19:48
Jamie Hayes | Sairaala

Jev ei sanonut mitään, vaan seurasi vain Jamien perässä ulos sairaalasta. Ulkona oli jo hämärää ja ilma vaikutti sateiselta, mikä sopi Jamien mielestä jopa liian ironisesti tilanteeseen. Hän veti takkinsa vetoketjun kiinni ja työnsi kädet taskuihin. Oli purtava hammasta yhteen koska mitä enemmän hän asiaa ajatteli sitä herkemmin silmät alkoivat kostua.
Hetken päästä Jamie huokaisi ja kysyi Jeviltä: "Onko Chase laittanut mitään Daisysta? Niillä varmaan mennyt ihan hyvin?"
Oli helpompaa kääntää ajatukset muualle, mutta kyllä hän sitten myöhemmin kertoisi Jeville, sitten kun olisi valmis. Vaikka tiesihän hän että toinen oli varmasti aavistanut asian. Muutenhan Jamie olisi hymyillyt ja hyppinyt riemusta jos kasvainta ei olisi ollut.

Anthony Dawson | Belgravia, Bellan koti

Tony hymyili. "Sade on kyllä tosi rauhoittavaa, ukkosesta puhumattakaan."
Joskus lapsena Tony oli pelännyt ukkosta ja mennyt komeroon piiloon mutta päässyt siitä pelosta sittemmin yli. Nykyään rajutkin ukonilmat saivat hänet istuutumaan ikkunan eteen katselemaan salamoivaa taivasta.
Bellan kysymys nostatti Tonyn kulmaa kysyvästi ja hänen hymynsä muuttui huvittuneeksi.
"Ootko ihan varma et haluut tietää?" hän kysyi naurahtaen. "Nimittäin saattaa olla, että selasin viimeks instagramissa sun kuvia."

Calvin Riddle | Monarch

"Lasi ku lasi, lähinnä vaan sua ajattelin ettei vaan nouse heti päähän", Calvin vastasi Reedin piikittelyyn. Huomio kiinnittyi uudelleen meluavaan tyttöporukkaan tiskin toisessa päässä.
Hän käännähti katsomaan edessään istuvaa tummaverikköä ja virnisti.
"Noh, mul on koko loppuyö aikaa", hän vinkkasi silmää ja kiikutti sitten itsensä Bertin luo, joka hiki hatussa sekoitti ja kaatoi pyydettyjä juomia.
Calvin otti tilanteen haltuunsa, laittoi flirttimoodinsa päälle, saaden myös osakseen jos jonkinmoista lirkuttelua naisilta, joilla promillet veressä olivat selvästi koholla. Häärätessään Calvin vilkuili suuntaan jossa Reed oli varmistaakseen, ettei tämä lähtenyt omille teilleen, vaikka tyttö olikin sanonut ettei ollut aikeissa leikkiä hippaa.

Hetken poissa oltuaan Calvin palasi Reedin luo ja haroi kasvoille valahtaneita suortuvia pois. Baarimikon asuun kuuluvaa kravaattia hän höllensi niin että jätti sen roikkumaan.
"Lähetäänkö menee?" hän kysyi. "Yhen toisen vuoro alkaa kohta niin tuskin ketään haittaa jos lähen vähän etuajas."

Nimi: Malluuw

01.11.2019 18:30
Christopher Holmes - Reagent's Park

Puhalsin savut ulos suustani, mutten kuitenkaan kohti Happyä, en halunnut savustaa toisen keuhkoja hönkimällä toista kohti, vaikka olihan jo Charlie poltellut kanssani.
"Aina pitää olla varuillaan." Selitin lyhyesti Happylle, liikaa en saisi paljastaa itsestäni toiselle, jengistä tietäminen ei olisi kiireinen asia kertoa, eihän sitä tiennyt etenisikö suhde kuinka pitkälle, vasta kun luottaisin toiseen täysin niin voisin mainita asiasta.
"Olisi mukava tietää sinusta ja toisista enemmän." Jatkoin kiinostuen aiheesta, kun Happy lupasi kertoa itsestä ja muista, olisihan se hyvä tietää miten suhtautua kun uusi persoona tulisi, ehkä keksisin oikean keinon lähestyä Zaneakin saamatta toista kertaa turpaan.
"Aloitatko kertomalla itsestäsi ensin?" Ehdotin, olisi hyvä tietää Happystä, muutakin kuin että hän oli erittäin positiivinen ja pirteä tapaus.
"Mutta sitä ennen kerro minulle miten lähestyn Zanea, hän antoi minulle ensitapaamisella mojovan iskun päin naamaa, en tahtoisi joutua hankaluuksiin jos hän ilmestyykin." Pyysin.

Vincent Newtown - Bathurst Mews, katutalli

Tiesin että Zachary malttaisi kyllä mielensä, hän saisi kunnon palkkion sitten illalla.
"Toisella kertaa siis." Hymähdin jatkaen nopeamman reitin kautta minkä valitsimme.
Keskustelimme matkallamme aiheesta toiseen, pystyin samalla keskittymään kuitenkin, oli mukavaa vaihtelua saada työmatkalle keskusteltavaa, yleensä nämä olivat niin hiljaisia ja yksinäisiä reissuja.
Pysäytin auton uudehkon kerrostalon parkkipaikalle jonne Zachary opasti minua ajamaan.
"Kolmannessa kerroksessa, pitää laittaa mieleen." Hymähdin ja käänsin katseeni Zacharyyn.
"Itseasiassa voin hakea sinut kyllä täältä illalla, nähdä sinunkin asuntoasi." Hymähdin Zacharylle, minä olin utelias näkemään missä Zachary asui, tiesihän toinenkin missä asuin ja millaisessa asunnossa.
Toisen nojautuessa puoleeni, tein samoin ja vastasin suudelmaan, Zacharyn vetäytyessä kauemmas minusta pieni virneen poikanen pääsi kohoamaan kasvoilleni, toinen kiusoitteli minua ja tiesi että varmasti tahdoin lisää tuon huulia.
"En unohdu, ilmoitan sinulle kun tulen hakemaan, joten valmistaudu." Kuiskasin hymähtäen.
"Nähdään illalla." Sanoin ja lähetin kiusallani toiselle vielä lentosuukonkin perään.

Jackson 'Jackal' Smith - Knightsbridge, Princes Gardens

"Ohi suuni? Mä haluan vaan leikkiä." Sanoin virnistäen ja katsoin Vulturea kun toinen puhui minulle.
Kuitenkin saaliimme päätti ilmoittaa että jatkaisimme eriteille, minua tämä ei miellyttänyt vaan enemmänkin närkästytti.
Ennen kun ehdin kommentoida asiaa kuuluivat sireenit ja Vulture laittoi kypärän päähäni, katsoin silmiäni siristelllen toista, kun tuo lähti kävelemään kohti moottoripyöräänsä.
"Keksitkö mulle leikkiseuraa? Jatketaanko sitten asunnolla?" Kyselin mennen Vulturen luokse ja nuolaisin toisen korvaa, näykkäsin hellästi toisen korvalehteä ja istuuduin moottoripyörän selkään, kiedoin käteni Vulturen ympärille merkiksi että olsin valmis matkaan.

Marcus Chambers- Marcuksen työpaikka

Ulkona seisoessamme huomasin minulle tutun asiakkaan, joka usein tuli katsomaan esityksiäni, nostin tuolle vain kättäni tervehtien tuota, en voinut olla epäkohteliaskaan, liikaa näkeviä silmäpareja.
Piilouduin Jacobin taakse ettei toinen näkisi minua.
"Vakio asiakas..tulee usein." Selitin lyhyesti Jacobille ja piilottelin tuon takana, vilkaisin toisen takaa miestä joka humaltuneena lähti meitä päin.
"Fantasioi kaikkee outoa shittiä musta ja siitä." Jatkoin, mutta annoin käteni harhautua koskemaan Jacobin reittä.
"Säkin varmaan fantasioit jotain?" Kysyin kiusallani virnistäen ja hieraisin Jacobin etumusta, ennen kuin menin taksin luokse joka saapui paikalle.

Nicholas Leslie - Westminster, Elijahin & Nicholasin asunto

Nappasin Korpin syliini, kun kissanpentu alkoi käydä leikkisäksi ja alkoi kiusoitella koiria, sillä tuntui välillä tulevan liiankin paljon energiaa, olihan se vielä pentu.
Säpsähdin kuullessani nimeni, tai kutsumanimeni.
"Joo, haluan kuula myös lauluasi." Sanoin hymyillen ja silittelin Korppia joka paini sormieni kanssa sylissäni.
"Todella taitavasti esitetty, olet tosi taivata ja hyvä kappale valinta." Kommentoi tökerösti punaposkillani, halusin olla kohtelias mutten voinut mitään että minua pakostakin alkoi jännittää jostain syystä, ehkä hieman ahdistaakkin.
"Hyvä valinta, vai mitä Rory?" Kysyin hymyillen lempeästi toiselle.

Nimi: Silver

29.10.2019 18:45
Rory Wilkins - Westminster

Minä tai Nolan emme varsinaisesti mitään kappaletoivetta antaneet, vaan Elijah sai soittaa jotakin, josta itse piti. Hän nyökäytti päätään ja antoi sitten pian musiikille vallan.
En tiennyt hänen soittamansa kappaleen nimeä, mutta pidin siitä. Se oli kaunis, ehkä jokseenkin... herkkä. Rentouttavaa kuunneltavaa. Elijahin alkaessa hieman hyräilemään kappaleen tahdissa, hymyni tuli näkyviin. Musiikki taisi olla toiselle melkoisen tärkeää.
Kun Elijah sitten veisi kappaleen päätökseen, vislasin kevyesti. Vaikka hän ei sitä kuulisikaan, hän voisi nähdä sen huuliltani.
"Vautsi, täytyy sanoa", sanoin hänelle virnistäen.
"Aika... tunteikas kappale", jatkoin ja siirsin katseeni lattialla loikoaviin koiriin. Ei siinä, ettenkö olisi viitsinyt sanoa ajatuksiani tästä kappaleesta ääneen, mutta eh, en minä halunnut antaa liian tunteellista kuvaa itsestäni. Tai mitä oikein ajattelin, kavereidenhan seurassa sitä oltiin.
Antaisin Nolanin kommentoida Elijahin soittoa, ennen kuin osoittaisin seuraavan kysymyksen Elijahille.
"Mainitsit laulamisenkin, right? Kai me Bunnyn kanssa saadaan näyte siitäkin?"

Nimi: Akit4

27.10.2019 19:57
Jeremy Durham | Hackney

Virnistin Darenin tuodessa esiin hänen ja isovanhempieni ensitapaamisen.
"Ai säkö koit sen kiusalliseks? Sori", tokaisin, virne kuitenkin yhä huvittuneena kasvoillani, "Ens kerralla pitää siis lukita mun huoneen ovi."
Kiusallisuus kun taisi johtua pääasiassa siitä, että George oli päätynyt saapumaan huoneeseen odottamatta ja näkemään meidät kahdestaan sängyssäni. Ihan vaikka olimmekin vain nukkuneet, oli tilanne näyttänyt takuulla joltain muulta.

Juttumme etenivät lopulta ruokaan ja sen laittamiseen, ja sain jälleen naurahtaa Darenin tokaisulle palokunnasta. Niin, toivottavasti palokunta olisi valppaana. Lopulta Daren kuitenkin päätti, että valmistaisimme helpon ruuan, johon nyökkäsin myöntymykseksi. Mitä helpompi, sen parempi.

Tämän päätöksen tehtyämme ruokaostokset tulikin tehtyä suhteellisen nopeaa, ja saisipahan Darenin kissakin sitten viimein syötävää.
Olin napannut kauppakassin kannettavakseni ja samalla toinen käteni piilotteli jälleen kylmää ulkoilmaa taskussani, kun kävelimme takaisin kohti Darenin kotia.


Jacob Lancey | Marcuksen työpaikka

Hymähdin tyytyväisenä Marcuksen suostuessa siirtymään odottamaan taksia ulos, kylmästä huolimatta. Saisinpahan kuitenkin tupakkini, minkä vuoksi en antaisi kylmän häiritä. Siksi lähdin seuraamaan häntä pihalle ja välittömästi ulko-ovesta päästyäni nostin sytkärini huulieni välissä odottavalle sätkälle, ja sytytin sen.
Sytkäri päätyi takaisin taskuni pohjalle ja tupakan savu keuhkoihini. Muutama muukin humalainen oli saapunut ulos savukkeelle ja heidän äänekkäät keskustelunsa kaikuivat ilmaan savuni mukanaan.
Joku huusi jotain Marcukselle. Ilmeisesti tunnisti hänet oltuaan asiaakkaana. Loin mulkaisun huutelijaa kohti. Jos tuo kajoaisi pitkällä kepilläkään kohti Marcusta, en katsoisi moista hyvällä. Etenkään sen aiemman ahdistelijan jälkeen.


Elijah Carter | Westminster, Elijahin & Nicholasin asunto

Kappaletoiveita ei tullut, tavallaan ainakaan. Kaksikosta kumpikin oli nimittäin sitä mieltä, että minun pitäisi soittaa jokin lempikappaleistani. Roryn sanoista en kuitenkaan voinut olla huomaamatta ilmeisesti Nicholakselle antamaansa lempinimeä Bunnya, jolle hymyilin tajuamattani, samalla kevyesti naurahtaen. Bunny. Enpä ollutkaan tiennyt hänellä olevan moista lempinimeä.

Joka tapauksessa nyökkäsin kaksikolle ja käänsin huomioni koskettimiin. Päätin vain unohtaa kaiken muun ja keskittyä vain soittamiseen. Enhän nimittäin halunnut pilata tätä liialla hermoilulla. Käteni löysivät nopeasti paikkansa näppäimiltä ja hyvin pian ne alkoivat soittaa Comptine D'un Autre Été kappaletta. Se ei ollut haastava, joten osaisin sen vaikka unissanikin, mutta haastavuuden sijasta hyvinkin kaunis kappale. Olin aina pitänyt siitä.
Nytkin kuuloni menetyksestä huolimatta kykenin lähes kuulemaan sävelmän päässäni sormieni liikkuessa koskettimilla. Uppouduin pääni sisäiseen musiikkiin niin syvästi, etten edes tajunnut hyräileväni kappaleen mukana. Että olinkin ikävöinyt soittamista.


Valentin "Vulture" Blackwood | Knightsbridge, Princes Gardens

Esitettyäni kysymykseni tuntemattomalle kuulin Jackalin suunnittelevan leikkejä hänen kanssaan. Loin vilkaisun sivusilmällä häntä kohden.
"Älä puhu ohi suus", tokaisin Jackalille, joka saattaisi pian päästää suustaan jotain sellaista, mikä ei ulkopuolisille todellakaan kuuluisi. Sen jälkeen käännyin kuitenkin takaisin miehen puoleen, joka esitteli itsensä vain ohikulkijaksi, jota eivät meidän touhumme kiinnostaneet. Siristin silmiäni. Jostain kaikuivat sireenien äänet. Meidän pitäisi poistua.
"Siinä tapauksessa sulla kävi tuuri. Pääsetkin nimittäin jatkamaan iltakävelyys saman tien", sanoin kuivasti ja siirryin Jackalin puoleen. Nappasin kypärän hänen otteestaan ja kyselemättä asetin sen hänen päähänsä.
"Me mennään nyt", kerroin hänelle. Äänensävystäni kuuli, etten ottaisi vastaväitteitä. En, vaikka mieleni olisikin tehnyt hankkiutua lopullisesti eroon silminnäkijästämme.
Kävellessäni takaisin kaksipyöräiselleni tulin jälleen vilkuilleeksi ohikulkijaamme tarkkaillen hänen seuraavia liikkeitään. Poistuisiko tuokin paikalta, vai jäisikö odottamaan koppalakkeja?


Andrew Downham | Chelsea, koti

Taisin kuin taisinkin saada Matthewin hiljaiseksi kommentoidessa ulkonäköämme. Tai ainakin hän hiljeni hetkeksi. Hyvin pieneksi hetkeksi. Tietenkin hänen oli nimittäin pakko saada sanotuksi jotain vastaan. Siinä ylös noustessaan hän nimittäin jo kehuskelikin olevansa minusta se paranneltu versio.
Hymähdin moiselle argumentille ja rennoin askelin seuratessani toista kohti keittiötä päätin, että takuulla saisin viimeisen sanan. Siksipä avasinkin jälleen suuni.
"Ei, vaan ne, jotka on liian tyhmiä nähdäkseen meidän eroja, on niitä, jotka päätyy sun luo", tokaisin, "Mutta ne fiksut, jotka erottaa meidät, tajuaa kyllä, että mä oon se, jonka seuraan kannattaa hakeutua."
Mieleni olisi tehnyt hieman jatkaakin, mutten halunnut käydä liian ilkeäksi. Ihan vaikka Matthew olisikin ymmärtänyt minun vain härnäävän.

Olin puhuessani nojautunut keittiön ovenkarmiin seurailemaan veljen ruuan hakemista, ja Drogo kirmasi jalkojeni ohitse keittiöön kerjäämään herkkujen toivossa.


Abigail Bellingham | Abin koti

Naurahdin kevyesti Din kommentoidessa sanavalintaani. Murre eroja kai. Minustakin se oli hieman huvittavaa, kuten äänensävystä päätellen myös Distäkin. Loppujen lopuksi hän päätyi kuitenkin edelleen teehen, joten kaadoin kuumaa vettä hänellekin.
"Istu vaan alas", sanoin hymyillen ja ojensin toisen kupeista Dille pöytää pitkin samalla vinkaten teepussien olevan jo pöydällä, mikäli hän ei ollut laittanut sitä vielä merkille. Käännähdin laskemaan vedenkeittimen käsistäni ja istahdin itsekin pöydän äärelle. Vedin myös viereltäni penkin esiin, jolloin utelias kissani hypähti sen päälle istumaan. Ruokapöydälle se ei kuitenkaan saisi mennä, eikä se sitä onneksi enää yrittänytkään.
"Sori, tein vaa pikasen siivouksen, toivottavasti ei haittaa", päädyin lopulta pahoittelemaan asuntoni tilaa samalla ujosti naurahtaen. Ei se onneksi ollut kuin pommin jäljiltä, mutta omaan silmääni olisi voinut olla siistimpikin.

Nimi: Vade

25.10.2019 16:04
Siera Fullmoon/Sieran kämppä

Hugo heitti noppaa, ja sai luvun kolme. Tämä tarkoitti sitä että hän voitti. Tottakai Siera oli hieman pettynyt. Nyt hän ei saanut esitellä Hugolle ihanaa hevosmaailmaa. Vielä jonakin päivänä hän raahaisi pojan hevosen selkään. Ei Sieraa tosin haitannut tämä niin paljoa. Hänen rangaistuksensa ei ollut paha. Heillä saattaisi olla ihan kivaa.
“No kaipa sitten sä voitit”, Siera hymyili. “Älä totu siihen.”
Hugo kysyi tältä että keksisiväkö he vielä jotain tekemistä vai aloittaisivatko rangaistuksen heti.
“Siitä sa saat päättää”, tyttö ilmoitti. “Sä sen rangaistuksen annoit.”
Sieralle se olisi ihan sama.

Nimi: Helena

24.10.2019 21:57
Jacques Dean | Knightsbridge, Princes Gardens

Vaikka pieni mielenkiinto poikakolmikon puuhiin oli herännyt, ei Jax viitsinyt tarkasti seurata tilanteen jokaista yksityiskohtaa. Ei hän aikoisi tapahtumista kieliä eteenpäin kellekään, vaikka olikin päässyt silminnäkijän rooliin juuri.
Jax vain hymähti huvittuneena, kun toinen pojista, ilmeisesti Vulture, piti häntä selvästi ongelmana tai riesana. Hänen olisi tehnyt mieli heittää jotain erittäin loistavaa, mutta päätti antaa noiden huolehtia omista asioistaan.
“Ohikulkija, joka vain sattui olemaan väärään aikaan väärässä paikassa, vai sittenkin oikeaan aikaan oikeassa paikassa? No, eipä sillä ole väliä”, nuorimies hymähti alkamatta puuttua sen enempää tilanteeseen. Katseensa hän käänsi tiukkapiposta toiseen poikaan, joka vaikutti uteliaammalta Jaxin suhteen.
“Illan suunnitelmiini ei kuulunut iltakävelyä kummallisempi ohjelma ja aion pitää siitä kiinni, mikä on varmaan kaikille meille parhaaksi”, Jax totesi rennosti ääni värähtämättä. Hän oli valmis jatkamaan matkaansa ja jättämään kaksikon jatkamaan omaa iltaansa.

Nimi: Helena

24.10.2019 21:38
Jeffrey Coleman | sairaala

Noin puoli tuntia myöhemmin Jamien lähdettyä tapaamaan lääkäriä, Jev pääsi lähtemään sairaalan aulaan odottamaan toista poikaa. Odotellessaan hän kerkesi ilmoittamaan Chaselle, että pääsisivät lähtemään kotia kohti piakkoin. Kämppis vaikutti helpottuneelta uutiset kuullessan ja sanoi olevansa kämpällä vastassa. Chase vielä lisäsi käyneensä moikkaamassa Daisya aikaisemmin, koska ei ollut ollut varma, milloin kaksikko pääsisi sairaalasta lähtemään. Jev lupasi kertoa asiasta Jamielle, kunhan poika pääsisi lääkärin luota.

Jev ei joutunut odottelemaan kovin pitkään Jamieta aulassa. Lyhyemmän pojan astellessa lähemmäs, hän ei voinut olla huomaamatta toisen totisuutta, vaikka tuo yrittikin etsiä hymyä huulilleen. Jevin ei tarvinnut arvata kahdesti, oliko lääkäri kertonut hyviä vai huonoja uutisia.
Vanhempi poika ei alkanut pistämään vastaan, kun Jamie sanoi haluavansa pois sairaalasta. Jev pystyi vain kuvittelemaan, millainen olo toisella oli. Etenkin, kun hän ei tiennyt tasan tarkkaan, mitä lääkäri oli sanonut ja kertonut. Helpolla ei kuitenkaan oltu päästä, mutta vakavuudesta hän ei osannut sanoa mitään. Eikä hän patistaisi Jamieta kertomaan yksityiskohtia heti.
Kaksikko pääsi poistumaan sairaalasta viileään, talviseen ilmaan. Tuuli tuntui turhankin kovalta, mutta onneksi bussipysäkille ei ollut pitkä matka. Sää ei kuitenkaan parantanut latistunutta mielialaa, vaikka Jev yleensä nautti sadetta enteilevästä säästä.

Bella Russell | Belgravia, Bellan koti

Kevyen naurahduksen saattelemana Bella kohautti olkiaan Tonyn epäilylle. Smokey oli kyllä ruoan perään juoksevaa sorttia, mutta ihan heti ruokailun jälkeen kissa ei kuitenkaan aloittanut uudestaan kerjäämistä. Sen näkisi sitten, lähtisikö kissa omistajansa perään vai käpertyisikö Tonyn syliin mieluummin.
“Onni suosi myös täällä, mitä hiljaisiin naapureihin tulee”, Bella naurahti pieni helpotuksen sävy äänessä. “Mutta joskus viihdyn täydessä hiljaisuudessa, erityisesti erittäin kiireisten ja meluisien Monarch’n iltojen jälkeen. Ja pelkästään sateen kuunteleminen rauhoittaa, jos sattuu sopivasti osumaan sääksi silloin, kun kaipaan ääntä ympärille.”
Tonyn valitessa totuuden, Bella oli kerrankin keksinyt vaihtoehdon jo aikaisemmin.
“Ketä viimeksi stalkkasit somessa ja mitä kautta?” Bella kysyi silitellen takaisin unten maille asettunutta Smokeyta sylissään.

Reed Sinclair | Monarch

“Hmm, annan sulle luvan yrittää ainakin, mutta en lupaa mitään lopputuloksesta”, Reed virnuili nuorelle miehelle takaisin. Hetken päästä Calvin tyrkkäsi shottilasillisen viskiä hänen eteensä. Toinen vannoi, ettei juomaan ollut lorahtanut mitään ylimääräistä viskin seuraksi.
“En tiedä, voinko luottaa näkööni ja suhun, kun käsi ei ollut sydämellä kirjaimellisesti…” tyttö härnäsi nuorukaista, mutta toisen esimerkkiä seuraten kulautti lasin sisällön kurkusta alas. Sen tehtyään, Reed jatkoi kuitenkin Calvinin härnäämistä suupieli nykien. “Onneksesi en ole pilkunnussija ja ala pitämään luentoa juomien oikeaoppisesta tarjoilusta, kun kaadat viskin shottilasiin. Ehkä joku hifistelijä pääsee joskus läksyttämään sua.”
Baaritiskin toiseen päähän kerääntynyttä nuorista naisista kerääntynyttä humalaisesti sirkuttavaa joukkoa ei voinut olla huomaamatta. Calvinin työkaveri oli joutunut sekä satelevien juomatoiveiden että lirkuttelun uhriksi.
“Ehkä mä jätän hipan leikkimisen myöhemmäksi, eihän tässä oo enää ku alle tunti, että vapaudut töistä”, Reed hymähti kevyesti hymyillen. “Mene vaan auttaa sun kaverias, ainakaan et kerkee juottaa mua humalaan työvuoros aikana.”

Elise Lloyd | St. James | K-18

Emilin virnuilu sai jopa humalaisen Ellan mutristelemaan huuliaan hieman, kun poika kehtasi kiusoitella häntä leikkisästi. Minkäs hän sille mahtoi, että paleli herkästi? Hän kuitenkin jätti vastaan pistämisen väliin ja sen kummempia kapinoimatta kaivautui itsekin peiton alle lämpimään.
Alunperin Ella oli ajatellut asettuvansa kyljelleen Emilin viereen, mutta pojan käsien alkaessa vaeltaa pitkin tytön vartaloa, asettui Ella osittain toisen vartalon päälle (?). Näin molempien käsien liu’uttaminen selkää pitkin olisi helpompaa. Emilin toisen käden eksyessä pakaroille Ella ei voinut olla hymähtämättä huvittuneena. Eikä hänellä ollut vaikeuksia arvata, etteikö poika jättäisi kättään paikoilleen, kun kerran oli jo niille seuduille eksynyt.
Ella antoi Emilin rauhassa tutkia ja hellitellä, mitä nyt itse vähän siveli toisella kädellään pojan rintakehää (?). Silmät sulkien hän pääasiassa nautti pojan kosketuksista, vaikka välillä pehmeät suudelmat kaulaa vasten meinasivat kutittaa.

Aubrey Hamilton | Belgravia

Aubrey kohotti huvittuneena toista kulmaansa, kun London kevyesti vinruillen hänelle vannoi katsovansa muualle, kun tyttö vaihtaisi vaatteita. Säikkymiseen tuskin oli kuitenkaan mitään syytä. Aubrey uskalsi vannoa, että poika vain kiusasi ja todellisuudessa pitäisi katseensa päinvastaisessa suunnassa. Tosin eipä tyttöä olisi erityisemmin häirinnyt, vaikka poika olisi paljasta ihoa vähän nähnytkin.
“Apep on mielenkiintoisempi kuin strippaava alaikäinen”, Aubrey naurahti ennen kuin kääntyi vaatelipaston puoleen kaivamaan jotain vanhoja, kuluneempia vaatekappaleita. Selkä pojalle käännettynä hän ei pystynyt estämään omaa virnettään, joka sai toisen suupielen nykimään hieman.
“Ei sun tarvitse mennä ulkopuolelle, mutta et saa sit alkaa kiljumaan teatraalisesti, jos vahingossa satut vilkaisemaan ja näkemään jotain”, tyttö kiusoitteli takaisin. Ei hän ainkaan mitään vihjaillut, että toinen saattaisi pelätä puolipukeista tyttöä.

Nimi: Unisieppari

24.10.2019 21:05
Hugo Nichols - Sieran koti

Siera heitti Hugon onneksi kuutosen, ja huokaisi hieman helpotuksesta, kun tyttö ei päässytkään vielä kaupunkiinsa. Sitten vaaleahius otti itse nopan käsiinsä, ja yhdellä kädellä heitti sen laudalle.
"Oho, kolmonen", Hugo päästi ehkä hieman yllättyneenä suustaan ja siirsi nappulansa Kairoon. "Mä taisin voittaa. Ja välttyä hevosilta", poika virnisti hyväntuulisesti ja käänsi katseensa Sieran kasvoihin nähdäkseen tämän reaktion.
"Keksitäänkö vielä jotain tekemistä vai haluutko rangaistuksen heti toimeenpantavaksi", Hugo kyseli alkaessaan käännellä kääntämättömiksi jääviä pahvilaattoja nähdäkseen, mitä niiden takana olisi ollut.

Nimi: Vade

24.10.2019 20:48
Siera Fullmoon

Sieran kämppä

Hugo sanoi, etteivät Sieran kuvat voi niin kamalia olla. Siera naurahti ja pudisti päätään.
“No sittenpähän näät”, tyttö sanoi. Poika oli kolmosen päässä voitosta. Jos hän saisi juuri oikean luvun, hei hei hevoset. Sieran pitäisi saada viitonen. Hän nosti nopan, laittoi kätensä yhteen, ravisteli noppaa ja heitti. Siitä tuli kuutonen, joten hän ei pääsisi Tangeriin vielä. Tyttö vilkaisi Hugoa.
“No, katotaan miten käy”, hän sanoi ja toivoi ettei Hugo pääsisi Kairoon.

Nimi: Unisieppari

24.10.2019 19:49
Hugo Nichols - Sieran koti

Hugo ei voinut olla hymyilemättä Sieran naurahdukselle, vaikka poika kieltämättä olikin yhä aika järkyttynyt tämän rangaistusehdotuksesta.
"Ei ne niin rumia voi olla", hän tokaisi vastaukseksi tytön ilmoitukseen ja heitti puolestaan noppaa. Siirron jälkeen hän olikin jo todella lähellä Kairoa, ja tarvitsisi kolmosen päästäkseen kaupunkiin viemään hevosenkenkää.
"Mun on parempi voittaa jos sä et haluu nähä kun mä kuolen", Hugo sanoi ja odotti, että Siera saisi heitettyä noppaa ja toivoi, ettei tämä onnistuisi voittamaan. Mitä tahansa muuta paitsi hevosia, ainakin melkein mitä tahansa muuta.

Nimi: Vade

24.10.2019 19:39
Siera Fullmoon

Sieran kämppä

Hugo ei selvästikkään pitänyt Sieran haasteesta, joka sai tämän naurahtamaan. Oli oma vikansa kun muistutti, että pitäähän olla rangaistus ja palkkio. Sieran kuulemma piti mennä valokuvaamaan Hugon kanssa, jos hän häviäisi. Ei tämä Sieraa haitannut. Ei hän ollut sitä vastaan mitenkään. Ihan kiva kokemushan se olisi.
"No jos sä todella haluat nähdä kun mä otan rumia kuvia, kai se käy", Siera ilmoitti. Hän heitti noppaa ja sai nelosen.

Nimi: Unisieppari

24.10.2019 18:47
Hugo Nichols - Sieran koti

Kun Siera ilmoitti, että Hugo joutuisi hävitessään hevosen selkään, oli poika lähellä tukehtua säikähdykseen. Siinä hän hetken yski naama punaisena, ennen kuin sai itsensä ja kurkkunsa rauhoitettua ja katsoi tyttöä kulmakarvat koholla:
"Tähän meni tosi totiseks taistoks nyt", Hugo sai sanottua ja heitti noppaa päästäkseen siirtämään pelinappulansa lähemmäs lähempänä olevaa Kairoa. Hän mietiskeli hetken, mitä oikein keksisi Sieralle vastaukseksi, mutta lopulta pojan oli myönnettävä, ettei hänelle tullut mitään yhtä hirveää mieleen.
"Jos sä häviit niin joudut tulee mun kanssa valokuvaamaan", Hugo lopulta kohautti olkiaan, "jos nyt omien harrastuten mukaan nämä jaetaan", vaaleahius selitti vielä. Hän ei todellakaan olisi häviämässä, jos se tarkoittaisi sitä, että Hugon pitäisi ratsastaa.

Nimi: Vade

24.10.2019 00:43
Siera Fullmoon

Sieran koti

Kummatkin olivat yhtä kaukana maalista. Kova kisa oli siis menossa. Sitten Hugo teki sen virheen, että ilmoitti ettei häviäjälle olen rangaistusta, kuin voittajalle voittoa. Siera siirsi hiuksensa pois silmiensä edestä.
"Mitäpä jos häviät, joudut ratsastamaan", Siera sanoi. "Saat nähdä kuinka kamalaa se muka voi olla. Nyt voit antaa minulle rangaistuksen, jos häviän."

Nimi: Unisieppari

24.10.2019 00:35
Hugo Nichols - Sieran koti

"Mikä tahansa on mahdollista", Hugo totesi Sieran sanoessa, että tällä oli vielä mahdollisuus voittaa. Kumpikin oli yhtä kaukana kaupungeista, ja pojan eteneminen kartalla tuntui suorastaan tuskastuttavan hitaalta.
"Ei oo todellista", poika mutisi itsekseen heittäessään taas kakkosen. "Ei voi olla näin huono tuuri", hän naurahti pienesti, kuitenkin yhä toiveikkaana siitä, että voisi voittaa. Ei pelien voittaminen ollut tärkeintä, mutta kyllä tässä loppukirin aikana Hugo huomasi asennoituvansa peliin aika voimakkaasti, vaikka yrittikin rauhoitella hieman itseään.
"Meillä ei tainnut olla mitään palkintoa voittajalle tai rangaistusta häviäjälle?" Hugo kysäisi virkistääkseen muistiaan samalla kun Siera heittäisi noppaa.

Nimi: Vade

24.10.2019 00:28
Siera Fullmoon

Sieran kämppä

Kai se kinaaminen kuuluu sisarus suhteisiin, ajatteli Siera. Hän ei oikein voinut tietää. Hänellä ei ole koskaan ole ollut siskoa tai veljeä, siinä mielessä Hugo on onnekas. Siera hymyili Hugolle ja jatkoi peliä. Hugo oli onnistunut saamaan hevosenkengän. Siera oli vielä aika kaukana määränpäästään. Joten oli hyvinkin mahdollista että Hugo saattaavoittaa.
"Niin tää afrikantähti aikalailla on", Siera sanoi, kun poika ilmoitti tilanteen olevan tuuripeliä.
"Mutta mä saatan vielä voittaa, odotas vaan", tyttö sanoi.

Nimi: Unisieppari

24.10.2019 00:10
Hugo Nichols - Sieran koti

"Voi kunpa olisikin vain iästä kiinni", Hugo naurahti, "tai no ei meillä sentään ihan raivareiksi onneksi mene, mutta kyllä me vähän onnistutaan kinaamaan. Ehkä siinä tosin on vain tarve päästä hieman ärsyttämään toista ja olla väkisin vähän eripurainen, vaikka muuten yritetäänkin olla säyseitä", hän mietiskeli ja ilahtui löytäessään rubiinin.
"Jaahas, vai että sellaista peliä", Hugo nauroi virnistäen, kun Siera löysi Afrikan tähden. Hevosenkenkiä pitäisi olla vielä jäljellä, ainakin sen mukaan mitä poika niitä muisteli pelissä olevan, ja nopeasti saikin löydettyä itselleen yhden sellaisen.
"Nyt se onkin sitten tuuripeliä, vaan tasaluvulla pääsee kaupunkiin", Hugo muistutti.

©2019 LONDON - suntuubi.com